Se ikuinen tekosyy, miksi ei tee mitään: kun on niin kamala kiire ja stressi. No olisi tässä varmasti välissä voinut blogiakin päivitellä, mutta nyt sitten kuvia kahden kuukauden ajalta oikein kunnon annos (ja lupaus tiuhemmasta päivitystahdista, jälleen kerran).

Ison osan syksystä on vienyt ensimmäiset YO-kirjoitukset, eli historia. Pari viikkoa sitten pääsi kuitenkin siitä stressipesäkkeestä, mutta olen kenties kykenemätön elämään huoletonta elämää, sillä aina löytyy uusia aiheita sydämentykytyksille ja unettomille öille :D

Eläinten kanssa on luonnollisesti tullut vietettyä aikaa niin paljon kuin vain on kerennyt.

Kissoja olen ihastellut oikein urakalla elokuussa. Tädin navetasta löytyy vaikka minkäkokoista, -näköistä ja -ikäistä maukujaista.

Olen myös viimein alkanut melkein lämmetä veljentyttäreni kuolaturvalle. Iso koira, joka käyttäytyy kuin pikkulapsi.

Tämä kissakaveri löytyi kaverin pihalta, pari kertaa ollaan tavattu :D

Ja viikonloppuna vietin aikaa Kertun kanssa, joka oli kyllä perjantai-illan pelastus kuskille. Parasta seuraa koko talossa.

Viikonloppuna myös Poets of the Fall soitti pitkästä aikaa Oulussa, johan sitä kerkesikin muutaman vuoden odottaa. Keikka oli hieno, oli tosi kivaa ja soittivat monta kappaletta, joita toivoinkin PotF:n soittavan. Setti jäi kuitenkin aika lyhyeksi, kun kyseessä oli Rocktoberfest, ja illan pääesiintyjänä oli Michael Monroe (jota ei kylläkään katsottu kuin yhden biisin verran).

Nyt on saanut fiilistellä syksyä ihan täysillä ja Halloween-juhlien suunnittelukin on jo aloitettu ;)